Referointi

Suomalainen ruokakulttuuri

Suomessa on paljon ruokaan liittyvä asioita, joista suomalaisen on syytä olla ylpeä. Moni asia saa ulkomaalaisen jopa yllättymään. Käydään pöytään ja puhutaan suomalaisesta ruoasta ja ruokakulttuurista.

Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista.  Näistä olemme loihtineet herkullisen kokonaisuuden, jossa tavat ja tarinat uusiutuvat mutta toinen käsi on upotettu ruisleipätaikinaan.

Suomalainen ruoka maistuu muillekin kuin suomalaisille. Huippuammattilaiset yhdistävät omat raaka-aineet, ruoanlaiton traditiot ja muotoilun maailmalta tuotuihin oppeihin. Helsinki on kivunnut yhdeksi maailman kiinnostavimmista trendikaupungeista tuoreudellaan ja ennakkoluulottomuudellaan. Kansainvälisten vieraiden on helppo tarttua koko kädellä suomalaiseen soppalusikkaan.

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia

Monelle suomalaiselle ja ulkomaalaiselle Suomen parhaat ruokaelämykset tulevat luonnosta. Marjoista, sienistä, järvikaloista ja riistasta loihditaan unohtumattomia elämyksiä.
Luonto on Suomessa lähellä, niin ajatuksissamme kuin kilometreissä. Pääkaupungistakin pääsee helposti metsään hiljentymään, lenkkeilemään tai marjaan. Monen kaupunkilaislapsen mummola on yhä maalla. Nämä juuret takaavat jatkuvan kontaktin ruoan kasvupaikoille. Luontaistalouden harrastukset ovat monilla sidoksissa vapaa-ajan asuntoon, joita Suomessa on puolisen miljoonaa eli noin yksi viittä taloutta kohti.

Ruoka juoma

Arkisen aterian kyytipoika on usein maito, myös monilla aikuisilla. Se yleistyi jokapäiväiseen käyttöön noin sata vuotta sitten, eli tuore maito ruokajuomana on perinnettä.

Suomalainen arkiruoka

Kalakeittoa.

Poronkäristystä.

Suomalainen arkiruoka muistuttaa paljon muiden teollisuusmaiden ruokailutapoja. Arkisin aterioissa on yleensä vain pääruoka, joskus jälkiruoka, mutta ei juuri alkupaloja, ellei lisukesalaattia sellaiseksi lasketa.
Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten suosituimmat einesruoat olivat maksalaatikko, hernekeitto, makaronilaatikko, karjalanpiirakka ja lihapullat.
Ruoan ja ruoka-aineiden kotimaisuus on Suomessa arvostettu asia. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää.
Useimmat suomalaiset syövät päivittäin vihanneksia, keskimäärin 350 grammaa päivässä eli alle suositusten. Aikaisemmin miehet söivät erityisen vähän kasviksia, mutta uuden sukupolven myötä sukupuolten välinen ero on pienentynyt.

Alueellisia keittiöitä

Kalakukko on osa pohjoissavolaista keittiötä.

Perinteinen karjalanpiirakka.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa on vaikutteita sekä idästä että lännestä, ja erot korostuvat maakuntien perinteissä. Lännessä ruokaa on tehty perinteisesti keittämällä ja leivinuunia lämmitettiin harvoin, jolloin arkileipä säilytettiin kuivattuna. Idässä uuni lämpeni usein ja sitä käytettiin ruoanlaittoon. Hapattaminen, sienet ja piirakat ovat itäistä perinnettä.
Kymmenen suomalaista elintarviketta on Euroopan unionin nimisuojajärjestelmän parissa. Ne ovat Lapin puikula –peruna (suojattu 1997), Lapin Poron liha (2009), Lapin Poron kuivaliha (2010) Lapin Poron kylmäsavuliha (2011), Kainuun rönttönen (2008), sahti (2002), kalakukko (2002) ja karjalanpiirakka (2003). Uusimpina listalle ovat päässeet kaksi eri muikkua (2013): Puruveden muikku ja Kitkan viisas.
Lapin keittiöön kuuluu leimallisesti poronliha, riista, lakat sekä leipäjuusto. Muita esimerkkejä ovat Oulun alueen nahkiaiset, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara, saaristoalueen mustaleipä sekä karjalaisten sultsinat.

Suomalainen ruoka ravintoloissa

Suomalainen ruoka on ravintoloissa myös reilusti rosoisuutensa säilyttänyttä arki- ja perinneruokaa. Näitä herkkuja löytyy maatilamatkailukohteista ja yksittäisistä ravintoloista eri puolilta maata.
Suomalainen kansainvälisen tason gastronominen huippuosaaminen on nuorta. Ravintolakulttuurimme on aikanaan kehittynyt ulkomaisten osaajien käsissä. Ranskalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten keittiömestareiden mielenkiinnon kohde oli muualla kuin suomalaisten perinneruokien kehittämisessä salonkikelpoiseksi. Lisäksi suomalaisen ravintola-alan kehitystä on hidastanut tiukka alkoholipolitiikka. Tätä taustaa vasten saamme olla ylpeitä keittiömestariemme viimeaikaisesta kansainvälisestä menestymisestä.
Pohjoismainen keittiö on gastronominen trendi maailmalla. Kun ruoan ammattilaiset ja tosiharrastajat ovat kiertäneet maailman suuret ruokakulttuurit, kääntyy katse ennen kokemattomaan, tässä tapauksessa Pohjoismaihin.
Helsinki on yksi Euroopan kiinnostavimmista trendikaupungeista, myös ruoan suhteen. Valtteina ovat uutuusarvo ja hyvä ravintolatarjonta.