Referointi

Suomalainen ruokakulttuuri

Suomessa on paljon ruokaan liittyvä asioita, joista suomalaisen on syytä olla ylpeä. Moni asia saa ulkomaalaisen jopa yllättymään. Käydään pöytään ja puhutaan suomalaisesta ruoasta ja ruokakulttuurista.

Suomalainen ruokakulttuuri kumpuaa pohjoisen luonnon mauista ja elinvoimasta, perinteistä sekä uusista vaikutteista.  Näistä olemme loihtineet herkullisen kokonaisuuden, jossa tavat ja tarinat uusiutuvat mutta toinen käsi on upotettu ruisleipätaikinaan.

Suomalainen ruoka maistuu muillekin kuin suomalaisille. Huippuammattilaiset yhdistävät omat raaka-aineet, ruoanlaiton traditiot ja muotoilun maailmalta tuotuihin oppeihin. Helsinki on kivunnut yhdeksi maailman kiinnostavimmista trendikaupungeista tuoreudellaan ja ennakkoluulottomuudellaan. Kansainvälisten vieraiden on helppo tarttua koko kädellä suomalaiseen soppalusikkaan.

Pohjoisen luonnon kulinaarinen sinfonia

Monelle suomalaiselle ja ulkomaalaiselle Suomen parhaat ruokaelämykset tulevat luonnosta. Marjoista, sienistä, järvikaloista ja riistasta loihditaan unohtumattomia elämyksiä.
Luonto on Suomessa lähellä, niin ajatuksissamme kuin kilometreissä. Pääkaupungistakin pääsee helposti metsään hiljentymään, lenkkeilemään tai marjaan. Monen kaupunkilaislapsen mummola on yhä maalla. Nämä juuret takaavat jatkuvan kontaktin ruoan kasvupaikoille. Luontaistalouden harrastukset ovat monilla sidoksissa vapaa-ajan asuntoon, joita Suomessa on puolisen miljoonaa eli noin yksi viittä taloutta kohti.

Ruoka juoma

Arkisen aterian kyytipoika on usein maito, myös monilla aikuisilla. Se yleistyi jokapäiväiseen käyttöön noin sata vuotta sitten, eli tuore maito ruokajuomana on perinnettä.

Suomalainen arkiruoka

Kalakeittoa.

Poronkäristystä.

Suomalainen arkiruoka muistuttaa paljon muiden teollisuusmaiden ruokailutapoja. Arkisin aterioissa on yleensä vain pääruoka, joskus jälkiruoka, mutta ei juuri alkupaloja, ellei lisukesalaattia sellaiseksi lasketa.
Vuonna 2015 tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten suosituimmat einesruoat olivat maksalaatikko, hernekeitto, makaronilaatikko, karjalanpiirakka ja lihapullat.
Ruoan ja ruoka-aineiden kotimaisuus on Suomessa arvostettu asia. Kaikesta Suomessa syötävästä ruoasta noin 80 prosenttia on valmistettu Suomessa, ja tämän ruoan raaka-aineista noin 80 prosenttia on kotimaista alkuperää.
Useimmat suomalaiset syövät päivittäin vihanneksia, keskimäärin 350 grammaa päivässä eli alle suositusten. Aikaisemmin miehet söivät erityisen vähän kasviksia, mutta uuden sukupolven myötä sukupuolten välinen ero on pienentynyt.

Alueellisia keittiöitä

Kalakukko on osa pohjoissavolaista keittiötä.

Perinteinen karjalanpiirakka.

Suomalaisessa ruokakulttuurissa on vaikutteita sekä idästä että lännestä, ja erot korostuvat maakuntien perinteissä. Lännessä ruokaa on tehty perinteisesti keittämällä ja leivinuunia lämmitettiin harvoin, jolloin arkileipä säilytettiin kuivattuna. Idässä uuni lämpeni usein ja sitä käytettiin ruoanlaittoon. Hapattaminen, sienet ja piirakat ovat itäistä perinnettä.
Kymmenen suomalaista elintarviketta on Euroopan unionin nimisuojajärjestelmän parissa. Ne ovat Lapin puikula –peruna (suojattu 1997), Lapin Poron liha (2009), Lapin Poron kuivaliha (2010) Lapin Poron kylmäsavuliha (2011), Kainuun rönttönen (2008), sahti (2002), kalakukko (2002) ja karjalanpiirakka (2003). Uusimpina listalle ovat päässeet kaksi eri muikkua (2013): Puruveden muikku ja Kitkan viisas.
Lapin keittiöön kuuluu leimallisesti poronliha, riista, lakat sekä leipäjuusto. Muita esimerkkejä ovat Oulun alueen nahkiaiset, kainuulaiset rönttöset, hämäläinen sahti, Pirkanmaan mustamakkara, saaristoalueen mustaleipä sekä karjalaisten sultsinat.

Suomalainen ruoka ravintoloissa

Suomalainen ruoka on ravintoloissa myös reilusti rosoisuutensa säilyttänyttä arki- ja perinneruokaa. Näitä herkkuja löytyy maatilamatkailukohteista ja yksittäisistä ravintoloista eri puolilta maata.
Suomalainen kansainvälisen tason gastronominen huippuosaaminen on nuorta. Ravintolakulttuurimme on aikanaan kehittynyt ulkomaisten osaajien käsissä. Ranskalaisten, venäläisten ja ruotsalaisten keittiömestareiden mielenkiinnon kohde oli muualla kuin suomalaisten perinneruokien kehittämisessä salonkikelpoiseksi. Lisäksi suomalaisen ravintola-alan kehitystä on hidastanut tiukka alkoholipolitiikka. Tätä taustaa vasten saamme olla ylpeitä keittiömestariemme viimeaikaisesta kansainvälisestä menestymisestä.
Pohjoismainen keittiö on gastronominen trendi maailmalla. Kun ruoan ammattilaiset ja tosiharrastajat ovat kiertäneet maailman suuret ruokakulttuurit, kääntyy katse ennen kokemattomaan, tässä tapauksessa Pohjoismaihin.
Helsinki on yksi Euroopan kiinnostavimmista trendikaupungeista, myös ruoan suhteen. Valtteina ovat uutuusarvo ja hyvä ravintolatarjonta.

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen maakunta

Varsinais-Suomi on Suomen maakunta, joka sijaitsee Saaristomeren rannikolla ja saarissa. Maakunta koostuu Loimaan, Salon, Turun, Vakka-Suomen ja Turunmaan seutukunnista. Naapurimaakunnat ovat Ahvenanmaa lounaassa, Kanta-Häme ja Pirkanmaa koillisessa, Satakunta pohjoisessa sekä Uusimaa idässä. Nykyinen maakunnan alue on Varsinais-Suomen historiallista maakuntaa hieman laajempi, sillä se käsittää myös Loimaan seudun, joka kuuluu Satakunnan, ei Varsinais-Suomen historialliseen maakuntaan.

Ruokakulttuuri

Varsinais-Suomi on Suomalaisen keittiön läntistä ydinaluetta, joka on saanut vaikutteita erityisesti Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta. Alueen pitkä historia ja erityisesti maanviljelyn ja kalastuksen perinteet ovat vaikuttaneet paikalliseen ruokakulttuuriin. Lounaissuomalaiset ovat muuta Suomea aikaisemmin omaksuneet uusia ruuanvalmistustapoja, jotka ovat sitten siirtyneet Varsinais-Suomesta myös lähimaakuntien keittiöihin. Yhtenä esimerkkinä voi mainita mämmin, joka oli aiemmin tunnettu vain Lounais-Suomessa, mutta sittemmin levisi koko maahan. Myös luonnonolosuhteet ovat suosineet Varsinais-Suomea ja maakunnan viljelijät ovat olleet ensimmäisten joukossa aloittamassa sokerijuurikkaan, rypsin, tomaatin, kasvihuonekurkun, mansikan ja varhaisvihannesten viljelyä Suomessa.
Kaloista varsinkin silakka – Varsinais-Suomen maakuntakala – on kuulunut alueen ruokaperinteeseen jo vuosisatojen ajan. Sitä on syöty ympäri vuoden suolattuna, paistettuna, hiillostettuna, silakkarullina ja perunoiden päällä keitettynä. Lisäksi ahventa, siikaa ja haukea käytetään usein kalasopassa. Haukea on perinteisesti myös keitetty ja syöty yhdessä kananmunista tehdyn kastikkeen kanssa. Liharuoista tärkeimpiä ovat perinteisesti olleet läskisoossi sekä erilaiset makkarat. Turun kauppahallista saatavat rusina- ja laukkamakkarat ovat yhä hyvin suosittuja.
Leivissä alueen erikoisuus on kyrsä eli kuminalla maustettu ruisleipä. Juhlapyhiksi turussa leivottiin usein varilimppua tai varikakkoa, joka on imellyttämällä valmistettua hapanleipä, jossa maltaita ja ruisjauhoja imellytetään vedessä. Nykyään varilimppu on Varsinais-Suomen maakuntaleipä, mutta se on Turussakin harvinaisempaa ja sen tilalle on noussut samantyyppinen tumma ja melko makea saaristolaisleipä.
Jälkiruokana on Varsinais-Suomessa tehty usein ja aivan erityisesti jouluna luumukiisseliä eli väskynäkräämiä. Kiisseliä on syöty jälkiruokana joko sellaisenaan tai riisipuuron kera. Leivoksista ja pullista merkittävimpiä ovat muun muassa runsaasti rusinoita sisältävä herkkukranssi ja niin sanotut norjalaiset eli kakkutaikinasta tehdyt munkit. Muuallakin Suomessa perinteinen Berliininmunkki tunnetaan Turussa nimellä Piispanmunkki ja siinä on perinteisesti vaaleanpunaisen sijaan valkoinen kuorrutus.

Kaarlejoen luomutila

Kaarlejoen luomutila on erikoistunut luomuvihannesten ja luomujuuresten tuotantoon, luomuperunaakin on viljelyssä useita lajikkeita. Puutarhan vanhan, kauniin omenatarhan sadon lisäksi tulevaisuudessa saadaan toivottavasti myös kirsikoita, päärynöitä ja luumuja uudesta hedelmätarhasta.

Tuotteet myydään pääasiassa lähialueelle, suoraan kuluttajille, ravintoloille, keittiöille ja muille suoramyyntiä harjoittaville luomuviljelijöille. Osaa tuotteista viljellään suurempia määriä, ne päätyvät tukun kautta kauppoihin ympäri Suomea.

Yhteistyössä naapurin luomumaitotilan kanssa on saatu viljelykierron muillekin kasveille, kuten apilanurmille, viljoille ja härkäpavuille, luomujatkokäyttäjät – pienen matkan päässä laiduntavat luomulehmät.

Kaarlejoen tilan oma kauppa on avoinna erilaisten tapahtumien, kurssien tai ryhmien vierailujen yhteydessä. Kaupasta löytyy laaja valikoima luomutuotteita omalta tilalta ja maailmalta. Oma tuotanto on todellista lähiruokaa – lyhimmillään matka pellolta kauppaan on alle 100 m! Hyllyiltä löytyy paljon myös muiden varsinaissuomalaisten luomuviljelijöiden tuotteita. Yhteistyöllä saadaan taattua asiakkaille laaja valikoima luomuherkkuja. Valikoimaa maailmalta edustavat mm. paikan päällä asiakkaalle jauhettavat luomukahvit sekä mausteet.

Tilalla on mahdollisuus tutustua luomutilan arkeen – jos sadonkorjuu on meneillään niin sekin kyllä näkyy ja kuuluu. Traktorit liikkuvat, jos työn aika on, ja vastaan voi tulla vaikka peräkärryllinen selleriä tai maa-artisokkaa. Kauppa ja kahvittelupaikka on rauhoitettu työhaalareilta, siellä voi rauhassa tutustua työn tuloksiin!

Luomutilalla on myös ruokapiiritoimintaa eli ihmiset tilaavat tuotteita, jotka tila toimittaa heille. Ruokapiirejä järjestetään kerran kuussa ja valikoimana on kaupan normaali valikoima.

Varsinais-Suomi parhaat palat 

Mausteiset silakkapihvit ja lohkoperunat

Ainekset

600gsilakkafileitä

1rklöljyä

1tlpaprikajauhetta

1tljuustokuminaa

1tlgaram masala -mausteseosta

1/2tlsuolaa

Lohkoperunat

4isoa jauhoista perunaa

1/2dl neitsytoliiviöljyä

2-3valkosipulinkynttä

1rklpizzamaustetta

1/2tlsuolaa

Valmistus

30 - 60 min

1. Valmista ensin veneperunat. Pese perunat hyvin, kuivaa ne talouspaperilla ja leikkaa lohkoiksi. Sekoita kulhossa oliiviöljyn joukkoon hienonnetut valkosipulinkynnet, pizzamauste ja suola. Nosta perunat kulhoon ja pyöräytä ne oliiviöljymarinadissa. Levitä perunat leivinpaperin päälle uunipannulle ja paista 225-asteessa ensin noin 10 minuuttia.
2. Kuivaa silakoiden pinta talouspaperilla. Sekoita öljyn joukkoon paprikajauhe, juustokumina, garam masala ja suola. Lado puolet fileistä nahkapuoli alaspäin työlaudalle ja sivele fileiden pintaan puolet mausteöljystä. Pane jokaisen päälle toinen filee nahkapuoli ylöspäin. Sivele silakkapihvien pintaan vielä loput mausteöljystä.
3. Ota perunat uunista ja tee tilaa silakkapihveille siirtämällä perunoita. Nosta silakkapihvit uunipellille. Paista perunoita ja silakkapihvejä 225-asteessa vielä 15 minuuttia. Tarjoa silakkapihvien ja perunoiden kanssa maustamatonta kermaviiliä ja raikasta salaattia.

Silakka-savulohiruusukkeet ja purjo-perunasose

Ainekset

 500gsilakkafileitä

1/2tlsuolaa

mustapippuria

150g kylmäsavulohta

1/2dltuoretta tilliä hienonnettuna

3rklvoita

2 hapankorppua jauhettuna

Purjo-perunasose

 100g purjoa hienonnettuna

2-3rkl voita

1ps(500 g) perunasoseaineksia

2 1/2 dlmaitoa

Valmistus

30 - 60 min

1. Lado silakkafileet työlaudalle nahkapuoli lautaa vasten.
2. Ripottele fileille suolaa ja jauha myllystä päälle hiukan pippuria. Leikkaa lohesta yhtä monta suikaletta kuin on silakkafileitä. Asettele jokaiselle fileelle lohisuikale vinottain. Levitä päälle tillisilppua.
3. Voitele pieni uunivuoka reilusti pehmeällä voilla ja sulata loput voista. Kääri fileet rullalle pyrstöstä alkaen. Lado rullat vuokaan pystyyn vierekkäin, jotta ne eivät aukea paiston aikana.
4. Jauha paloitellut hapankorput aivan hienoksi jauhoksi esimerkiksi sauvasekoittimella tasapohjaisessa mukissa. Voitele silakkaruusukkeet voisulalla. Siivilöi pinnalle tasainen kerros hapankorppujauhoa. Kypsennä silakoita uunissa keskitasolla noin 20 minuuttia.
5. Hienonna puhdistettu purjo. Siirrä purjosilppu tilavaan mikrokulhoon ja lisää voi. Kuumenna kannen alla täys­teholla 3-4 minuuttia, kunnes purjo on pehmennyt. Lisää kulhoon perunasoseainekset ja mittaa päälle maito. Kuumenna pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoita sose tasaiseksi. Tarjoa purjo-perunasose silakkaruusukkeiden kanssa. Raikas porkkanaraaste täydentää ateriaa.

Porkkanarieskat

Ainekset

12 kpl

1pkt(500 g) Luomu porkkanasosetta

1dl kaurahiutaleita

n. 4 1/2dl hiivaleipävehnäjauhoja

2rklöljyä

3/4tlsuolaa

Valmistus

30 - 60 min

1. Sekoita kaikki ainekset keskenään. Taikina saa jäädä melko löysäksi.
2. Nostele taikinasta kahden lusikan avulla nokareita pellille leivinpaperin päälle. Taputtele nokareet jauhotetuin käsin rieskoiksi ja pistele haarukalla. Paista rieskoja 225-asteisen uunin keskitasossa noin 15 minuuttia. Porkkanarieskat ovat parhaimmillaan heti tuoreina.

LÄHTEET

http://www.visitturku.fi/kaarlejoen-luomutila_fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Varsinais-Suomen_maakunta
https://www.k-ruoka.fi/reseptit/porkkanarieskat
https://www.k-ruoka.fi/reseptit/silakka-savulohiruusukkeet-ja-purjo-perunasose
https://www.k-ruoka.fi/reseptit/mausteiset-silakkapihvit-ja-lohkoperunat

Puolukka

Puolukka
on puolukoiden sukuun
ja kanervakasvien heimoon kuuluva, 5–30 senttimetriä korkea ainavihanta varpu, joka kasvaa laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Puolukalla on vihreät ja suipot lehdet, jotka ovat 10–25 millimetriä pitkät. Puolukka kukkii touko-kesäkuussa ja punainen syötävä pohjusmarja on kypsä syyskuussa. Puolukka viihtyy parhaiten kuivien kangasmetsien puolukkatyypin metsissä.
Puolukka on yleisesti käytetty marja sekä Suomen tärkein luonnonmarja myös Etelä- ja Keski- Euroopassa puolukkaa arvostetaan suuresti. Suomessa vuosittainen puolukkasato vaihtelee 180–500 milj. kg paikkeilla. Sitä poimitaan vuosittain noin 100 milj. kg, mutta kaupalliseen käyttöön vain noin 5–10 milj. kg.

Terveysvaikutukset

Puolukka on hapan marja. Sen kokonaishappopitoisuus on noin 2,5 %, mistä noin 0,05–0,2 % on bentsoehappoa ja loput pääasiassa omena- tai sitruunahappoa. Marjojen sokeripitoisuus on noin 8–9 %, noin kaksi kertaa suurempi kuin mustikalla. Puolukka sisältää myös arbutiinia, vakkiniinia sekä vähän vitamiineja, C-vitamiinia siinä on noin 5–10 milligrammaa sataa grammaa kohti ja A-vitamiinia 100 kansainvälistä yksikköä.

Puolukan tärkeimmät terveysvaikutukset perustuvat sen erilaisiin polyfenoliyhdisteisiin sekä kivennäis
- ja hivenaineisiin, joita se sisältää paljon. Puolukassa on runsaita määriä ainakin mangaania, polyfenoliyhdisteitä (kuten resveratroli, lignaanit sekä proantosyanidiinit), flavonoideja sekä bioflaviineja. Mangaani on tärkeä ravintoaine energia-, valkuaisaine- sekä kolesteroliaineenvaihdunnan entsyymeille.

Alkujuoma 

Ainekset

1	1 l	puolukoita
2	3 l	kiehuvaa vettä
3	2,5 dl	sokeria
4	15 g	sitruunahappoa
5	g	Raaka-aineen nimi

Ohjeet

Soseuta marjat. Kuumenna vesi poreilevaksi ja kaada marjasoseen päälle. Sekoita sitruunahappo hyvin joukkoon. Peitä astiaa kannella ja seisota yön yli. Siivilöi ja makeuta seuraavana päivänä. Kuumenna n. 1 dl vettä kattilassa ja liuota sokeri siihen. Lisää sokerivesi mehun joukkoon. Kaada juoma pestyihin pulloihin ja korkita. Säilytä viileässä. Tarjoa ateria- ja janojuomana.

Pääruoka Puolukkaiset jauhelihapihvit

Valmistusaineet 

	1  prk  (200 g)	kermaviiliä
	1  pussi  (56 g)	sipulikeittoaineksia
	½  dl	korppujauhoja
	400  g	vähärasvaista naudan jauhelihaa
	1	muna
	1  dl	puolukoita

Valmistusohje

• Aloita jauhelihapihvien valmistaminen sekoittamalla kermaviiliin sipulikeittoainekset ja korppujauhot. Anna turvota 5 - 10 min.
  

• Lisää jauheliha, muna ja puolukat. Sekoita tasaiseksi.
  

• Muotoile taikinasta pihvejä vedellä kostutetuin käsin leivinpaperille uunipellille.
  

• Paista jauhelihapihvit 250 asteessa uunin keskiosassa n. 15 min.
  

• Tarjoa jauhelihapihvit Juuresmuusin ja Sipulikastikkeen kanssa.

Jälkiruoka Puolukkapiirakka

Valmistusaineet

 

Pohja
	75  g	voita
	½  dl	sokeria
	1	muna
	1 ½  dl	vehnäjauhoja
	½  dl	perunajauhoja
	1  tl	kardemummaa
	1  tl	leivinjauhetta
Täyte
	200  g  (4 dl)	puolukoita
	(  2  tl	perunajauhoja , jos käytät pakastepuolukoita )
	3	munaa
	1  prk  (200 g)	kermaviiliä
	1 ¼  dl	sokeria
	1  tl	vaniljasokeria

Valmistusohje

• Vaahdota pehmeä voi ja sokeri.
  

• Lisää muna ja keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita nopeasti taikina tasaiseksi
  

• Levitä taikina halkaisijaltaan noin 27 cm:n piiraspohjalle. Levitä puolukat pohjalle (sekoita perunajauhot pakastettujen marjojen joukkoon).
  

• Vatkaa munien rakenne rikki kulhossa ja sekoita joukkoon kermaviili sekä sokerit. Kaada seos vuokaan.
  

• Kypsennä 200 asteessa noin 40 min. uunin alaosassa. Tarjoa vaniljakastikkeen kanssa.

LÄHTEET

https://www.yhteishyva.fi/reseptit/puolukkajuoma/043699
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolukka
https://www.valio.fi/reseptit/puolukkaiset-jauhelihapihvit/
https://www.valio.fi/reseptit/puolukkapiirakka/

Puolukkajuoma

Puolukkajuoma

Puolukkajuoma