Diabetes ja omahoito
Diabeteksen hoidossa diabeetikon
omaosuus on merkittävä. Omahoitoa opeteltaessa asiantuntijoiden apu ja neuvot
ovat tarpeen. Hoitotaidot kehittyvät sairastamisen myötä ja diabeetikosta tulee
oman hoitonsa paras asiantuntija.
Välillä hoitomotivaatio voi laskea tai
muuttua. Tällöin omaan hoitoon perehtyneiden ammattilaisten kanssa mietitään
uusia motivaatiokeinoja ja ratkaistaan omahoitoon liittyviä ongelmakohtia.
Ravitsemus
Diabeetikon ruokavalioksi suositellaan
samanlaista monipuolista ja terveellistä ruokavaliota, kuin muullekin
väestölle. Nykyisten hoitomenetelmien ansiosta diabeetikko voi koota
ruokavalionsa oman makunsa mukaan, yksilöllisesti ja joustavasti.
Ruokavalion on hyvä sisältää runsaasti
kuitupitoisia ruokia. Näitä ovat kasvikset, hedelmät, marjat ja
täysviljatuotteet. Kaikille suositeltavassa ruokavaliossa on niukasti kovaa
rasvaa, sokeria ja suolaa.
Diabeteksen ruokavaliohoidon tavoitteena
on pitää verensokeripitoisuus mahdollisimman normaalina. Terveellisellä
ruokavaliolla diabeetikko sekä edistää hyvinvointiaan että ehkäisee
lisäsairauksia. Hyvillä ruokavalinnoilla on vaikutusta veren
kolesteroliarvoihin ja verenpaineeseen. Tällöin diabeetikon riski sairastua
valtimotauteihin ja muihin verisuonisairauksiin vähenee. Monipuolisella ja
terveellisellä ruokavaliolla sekä oikeanlaisella ateriarytmillä ja annoskoolla
ehkäistään lihavuutta ja autetaan painonhallinnassa sekä tarvittaessa
laihduttamisessa. Säännöllinen ateriarytmi auttaa diabeetikkoa hallitsemaan
ruokailunjälkeisiä verensokerin muutoksia.
Liikunta
Liikunta on monella tapaa hyödyllistä
diabeteksen hoidossa. Liikunta parantaa kuntoa, lisää mielihyvää ja kuluttaa
energiaa. Se on oleellinen osa hoitoa erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla.
Suurin hyöty diabeetikon terveydelle saadaan säännöllisellä liikunnalla.
Maltillinen liikunnan aloittaminen on tärkeää aiemmin liikuntaa
harrastamattomille.
Päivittäinen vähintään puolen tunnin
kohtuukuormitteinen liikunta (esim. reipas kävely, kevyt hölkkä tai vastaava)
on hyvä aloitus kohti liikunnallisempaa elämäntapaa. Tämän on myös todettu
vähentävän ja ennaltaehkäisevän tyypin 2 diabeteksen ilmaantumista, kudosten
kykyä käyttää sokeria energiaksi sekä laskevan verenpainetta ja
kokonaiskolesterolia. Lisäksi liikunnan vaikutus sairastumisriskiä vähentävästi
on suurelta osin täysin riippumaton ruokavaliosta ja painon pudotuksesta.
Liikunta toimii siis itsenäisesti jo lääkkeenä diabeteksen hoidossa ja
ennaltaehkäisyssä. Suurimman hyödyn saavat ne joilla on suurin riski sairastua
tyypin 2 diabetekseen.
Kestävyystyyppinen liikunta yhdistettynä
voimaharjoitteluun on tehokkain liikuntamuoto vaikuttamaan edullisesti
sokeritasapainoon, hapenottokykyyn ja kehon koostumukseen. Voimaharjoittelun
vaikutus lihasmassan lisääntymiseen on erityisen tärkeä; lihaskudos on
merkitsevässä asemassa sokeriaineenvaihdunnassa sillä siellä poltetaan ja
varastoidaan sokeria. Lääkkeillä ei voida korvata liikunnan vaikutuksia.
Liikunta lisää insuliiniherkkyyttä,
insuliinin imeytymistä ja kuluttaa verensokeria. Tämä on huomioitava
hiilihydraattien nauttimisessa tai insuliiniannoksessa ettei verensokeri laske
liian alhaiseksi. Sokeriseuranta ennen ja jälkeen liikuntaa opettaa tuntemaan
kullekin oikeat hoitokeinot.
Fysioterapiassa sovelletaan monen
tieteenalan tutkimusta ja tietoa ja keskeisenä kiinnostuksen kohteena on
ihmisen toimintakyky, liikkuminen. Liikunnan suunnittelun ja toteutuksen
perustana on asiakkaan yksilöllinen liikkuminen, toimintakyky, rajoitteet ja
voimavarat. Fysioterapeuttisella ohjauksella ja neuvonnalla pyritään siihen,
että asiakas saavuttaa hänelle optimaalisen terveyden. Fysioterapeutti tekee
yhteistyötä muiden asiakkaan hoitoon osallistuvien asiantuntijoiden kanssa ja
toimii moniammatillisessa työryhmässä oman alansa asiantuntijana.
Oikean ja itselle sopivan liikuntatavan
löytäminen on edellytys säännöllisen liikuntaharrastuksen muodostumiselle.
Fysioterapeutti osaa kertoa eri liikuntavaihtoehtojen vaikutuksista ja
kuormitustekijöistä. Diabeteksen hoidossa fysioterapeutti voi myös fysiologian
ja anatomian tietämyksellään suositella spesifejä harjoitteita ihmisille joilla
on jo diabeteksen aiheuttamia komplikaatioita tai muita sairauksia. Yhdessä
asiakkaan kanssa fysioterapeutti luo yksilöllisen harjoitusohjelman ja toimii
henkilökohtaisena 'mentorina' liikunnan suhteen. Tarkoituksena on että
jaksoitetuilla käynneillä voidaan luoda pitkäaikainen seuranta ja tuki
diabeetikolle terveyttä edistävään aktiivisempaan elämäntapaan.
Elintavat
Kohtuullinen alkoholinkäyttö ei ole
diabeetikoille sen vaarallisempaa kuin muillekaan. Alkoholi kuitenkin sisältää
paljon energiaa ja runsaasti käytettynä se lihottaa sekä vaikeuttaa
painonhallintaa. Runsas alkoholin käyttö voi myös nostaa verenpainetta ja
hankaloittaa sopivan verensokerilääkityksen löytymistä.
Diabeetikon kannattaa lopettaa
tupakointi. Tupakointi vaikeuttaa diabeteksen hyvää hoitoa ja lisää kaikkien
diabeteksen lisäsairauksien vaaraa. Tupakointi pahentaa diabetekseen liittyviä
verisuonivaurioita munuaisissa, silmänpohjissa ja hermoissa. Koska diabeetikon
riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on muutenkin muita suurempi,
tupakointi on erityisen haitallista juuri diabeetikolle.
Riittävä uni ja lepo
ovat tärkeitä niin diabeteksen ehkäisemisessä, kuin hoidossakin. Univaje voi
nostaa itsestään verensokeria ja sekoittaa kehon aineenvaihduntaa. Väsyneenä
omahoito ravitsemuksen ja liikunnan osalta helposti kärsii.
